Shutter Island

Tämä käytiin katsomassa jo 13.3. Valittavana oli joko tämä tai Liisa Ihmemaassa, joka meni kummallisiin aikoihin. Joten Liisaa en ole vieläkään nähnyt.

Kanssakatsojalle tuli yllätyksenä että mentiin katsomaan Leonardo DiCaprion elokuvaa. Reppana päästi suuren huokauksen. Ja takanaistuva ei olisi halunnut nähdä psykologista trilleriä (melkein hihitin ääneen kun hän alkoi regoida minun kanssakatsojalle selittämään pähkinänkuoriversioon).

Mutta sitten elokuva alkoi...

Leffan alku oli järjettömän pahaenteinen ja meinasin saada paniikkikohtauksen kun mietin että, pitäisikö lukea kuitenkin ne arvioinnit? Ja kestänkö mä? Ja pitääkö mun lähteä kesken pois?

Ja kanssakatsojankin piti myöntää että Leo on aikuistunut.Ja etä leffa oli ihan hyvä. Ja minunkaan ei tarvinnut juosta kesken pois teatterista. Ne meidän takana olevat lähtivät 30 min ennen leffan loppua! Minusta tosi kummallinen aika. Joko heti tai sitten mielestäni jaksaa loppuunkin.

Samanlaisen paniikin ovat aikoinaan herättäneet The Skeleton Key ja I Am Legend. Josta syystä yritän katsoa kauhuleffat oman sängyn turvasta. Ja listalle pääsi myös Inception. Koska minä rakastin Leoa Romeo+Juliassa & Titanicissa niin täytyyhän kanssakatsoja siedättää.

Bellissima!

Saavuin juuri elokuvan Nine ennakkoensi-illasta (kyseessä ei ole mikään blogilahja vaan vanhanaikaisesti lähetin tekstiviestin MeNaiset-lehteen ja sain liput).

Ihana! Seksikäs! Raisu!

Tosin heti kun elokuva alkoi piti tunnustaa että vaikka musikaalit ovat yhä lempielokuviani niin se taika joka oli silloin ilmassa kun näin Moulin Rougen ensimmäisen kerran on menetetty. Kaikki mitä sen jälkeen tehdään on auttamatta vain kopioita... Tosin Chicago ylsi aika pitkälle enkä pystynyt päättämään kopioiko tämä elokuva Moulin Rougea vai Chicagoa.

Varmaan se alkoi silloin pienenä kun pystyin seuraamaan tekstitystä ja katsoin My Fair Lady- ja Sound of Music-nauhoitukset kerran toisensa jälkeen. Minua ei haittaa pätkääkään jos päähenkilö purskahtaa laulamaan kesken elokuvan. Päin vastoin! Joskus minunkin tekisi mieli laulaa ruokakaupassa.

Jos saisin päättää huomenna herätessäni ammattini olisin musikaalitähti. Ja jos siis en reväyttäisi paikkoja tanssiessani tuolin kanssa. Penelope on elokuvan Oscar-ehdokas mutta minuun teki suuremman vaikutuksen Fergie. Siis niin suuren etten edes tunnistanut häntä kuin vasta elokuvan loppumetreillä.

Voi jos pääsisi Roomaan... sillä välin elokuva olisi voinut kyllä mässäillä kaupungilla enemmänkin.

Oh, Guido!

Eipäs juupas

Tajusin juuri miksi leffateatteriin lähteminen on nykyään niin hankalaa ja Makuunin kannattaminen niin helppoa...

Pohjustukseksi kerrottakoon että rakkauteni elokuviin alkoi kunnolla kun Helsingin Tennispalatsi valmistui. Vaikka moni nyt irvistääkin ja toteaa ettei ketjuleffateattereissa ole mitään hyvää (todettakoon että entisen Modestyn kahvi oli ehkä kaupungin parasta ja onhan se nyt hienoa että Tennispalatsin museossa on myös leffahulluja kiehtovia näyttelyitä kuten esim. muinoinen Tähtien sota).

Toki toinen ihana leffateatteri on entisen kotipaikkani Tikkurilan Bio Grand. Yhden salin perheyritys! Aika usein tunnen piston sydämessä kun en edes muista koska olen heitä viimeksi tukenut.

Mutta takaisin Finnkinoon. Tennispalatsissa nyt vaan on jotain hienoa, jenkkifiilistä ja saleja vaan on niin mielettömästi ettei edes tiedä mitä kaikkia elokuvia on tarjolla. Joten nyt kun Jyväskylässä yrittää suunnitella leffaan menoa niin ei voi kuin masentua...

Jyväskylän Up in the air-sali:

Helsingin Up in the air-sali:

 

Tiedän etten istu kuin yhdellä penkillä ja että pimeässä salissa ei niinkään ole väliä kuinka monta ihmistä ympärillä istuu... mutta kuitenkin!

Kuka allekirjoittaisi adressin että vihdoinkin saataisiin kunnollinen leffateatteri Jyväskylään? Ei me nyt sentään niiiiiiin pienessä kaupungissa asuta.

Oscar!

Niin kuin täällä kaukana helposti käy, valtaosa Oscar-ehdokkaista oli minulle tuntemattomia. Tietysti joukossa olisi elokuvia jotka olisin ehtinyt näkemään (Up – kohti korkeuksia, Avatar, Kunniattomat paskiaiset, Harry Potter yms. yms.) ja yhden puutteen meinasin lauantaina korjatakin menemällä katsomaan Up in the Airin.

Joten veikkauksien tekeminen on hankalaa ja siksi jätänkin sen tänä vuonna väliin.

Meryl Streepin pääosaehdokkuus oli mukava “yllätys”, samoin George Clooneyn. Mutta koska en ole nähnyt kilpailijoita (enkä vielä Clooneyakaan) niin mahdollisuuksista en sano mitään.

The Imaginarium of Doctor Parnassus joka on ehdottomasti yksi suurin odottamistani elokuvista on ehdolla vain kahteen Oscariin. Ja Avatar taas yhdeksään, joka tekee minusta kamalan moukan. Tai tosi kiireisen. En tiedä. Yleensä tykkään todentuntuisista elokuvista enkä sinisistä tyypeistä.

Jos olet sivistyneempi ja haluat veikata niin mene tänne: Oscar-extrat

OT: Mitä ihmettä tapahtui elokuvalle The Friday Night Knitting Club? Tiedän että käsikirjoittajien lakko pisti sen telakalle mutta...

Alfie

Suosittelen istahtamaan sohvalle tänään klo 21 ja laittamaan Nelosen päälle. Tosin en väitä että Tyttö ja helmikorvakoru olisi yhtään huonompi mutta minä taidan valita Alfien.

Sain Alfien ennakkoensi-iltaan liput vuonna 2005 ja rohkaistuin pyytämään sen hetkisen ihastukseni deitiksi. Deitti perui elokuvaillan päivänä ja minä menin yksin. Hetken harmistuksissani mietin että jätän väliin mutta ei tämä leffafani suostu jättämään yhtäkään ilmaista elokuvaa miesten takia. Ja hyvä niin.

Alfiessa on myös mielettömän hyvä spundtrack joka oli pakko ostaa. Kovin montaa soundtrackiä en omista  koska ne harvoin toimivat levyinä. Tämä toimii.

"Old habbits die hard, old songs they just fade away.."

Ja ne muut soundtrackit ovat: Romeo+Julia, Chicago, Moulin Rouge, Almost Famous, Coyote Ugly, Purple Rain, Graffiti Bridge ja When man loves a woman (jota en muuten löydä mistään!!!)

Veronika päättää kuolla

Loistavaa asiakaspalvelua Makuunista! Kysyin lokakuussa milloin kyseinen elokuva mahtaa tulla vuokralle kun se ei selvästikään ole tulossa teatterilevitykseen. Eilen sain asian tiimoilta taas postia jossa kerrottiin että elokuvan julkaisupäiväksi on varmistunut 10.3.2010. Kiitoksia!

Päätin että enempää en elokuvasta haluakaan tietää. Odotan kiltisti viikolle 10 ja haen elokuvan sitten vuokraamosta. Toki oli pakko googlata vähän kuvia mutta niitäkään ei löytynyt paljon. Ja elokuva on julkaistu sentään Cannesissa toukokuussa...

Toinen elokuva jota odotan on Jos Rakastat (ehdottomasti teatterissa). Lisäksi olen ihan varma että sunnuntaina näin toisenkin mielenkiintoisen trailerin mutten muista minkä...

Julie & Julia

Joitakin hyviä asioita kannattaa odottaa kauan. Sunnuntaina pääsin vihdoinkin katsomaan Julie & Julian koska se vielä sattui menemään Helsingissä. Leffaseurana oli äiti ja kanssakatsoja. Äitiin se taisi upota paremmin kuin kanssakatsojaan koska äiti on (mm.) suuri Meryl Streep-fani.

Pystyykö joku kertomaan oliko elokuva jo hetken poissa Helsinginkin saleista ja tuliko se takaisin vain joululoman ajaksi vai kuvittelenko minä?

Elokuva oli todella hyvä! Ja vaikka kerrankin istuin penkissä ilman mitään naposteltavaa RUOKAleffassa niin missään vaiheessa ei ruvennut vesi valumaan suupielistä. Tosin elokuvalla on sellainen vaikutus että tekisi mieli ostaa Julia Childin kirja ja alkaa kolistelemaan kattiloita ja patoja.

Muistaakseni kyllä itkin Sinulle on postia elokuvassa ja nauroinkin pariin kertaan. Ihan samalle tasolle Julie & Julia ei yltänyt.

Ja Julia Childin kirjan sijaan taidan tarttua ensin Julie Powellin kirjaan.