Päätin että enempää en elokuvasta haluakaan tietää. Odotan kiltisti viikolle 10 ja haen elokuvan sitten vuokraamosta. Toki oli pakko googlata vähän kuvia mutta niitäkään ei löytynyt paljon. Ja elokuva on julkaistu sentään Cannesissa toukokuussa...
keskiviikko 30. joulukuuta 2009
Veronika päättää kuolla
Loistavaa asiakaspalvelua Makuunista! Kysyin lokakuussa milloin kyseinen elokuva mahtaa tulla vuokralle kun se ei selvästikään ole tulossa teatterilevitykseen. Eilen sain asian tiimoilta taas postia jossa kerrottiin että elokuvan julkaisupäiväksi on varmistunut 10.3.2010. Kiitoksia!
Päätin että enempää en elokuvasta haluakaan tietää. Odotan kiltisti viikolle 10 ja haen elokuvan sitten vuokraamosta. Toki oli pakko googlata vähän kuvia mutta niitäkään ei löytynyt paljon. Ja elokuva on julkaistu sentään Cannesissa toukokuussa...
Toinen elokuva jota odotan on Jos Rakastat (ehdottomasti teatterissa). Lisäksi olen ihan varma että sunnuntaina näin toisenkin mielenkiintoisen trailerin mutten muista minkä...
Päätin että enempää en elokuvasta haluakaan tietää. Odotan kiltisti viikolle 10 ja haen elokuvan sitten vuokraamosta. Toki oli pakko googlata vähän kuvia mutta niitäkään ei löytynyt paljon. Ja elokuva on julkaistu sentään Cannesissa toukokuussa...
Tunnisteet:
jos rakastat,
sarah michelle prinze,
veronika decides to die
tiistai 29. joulukuuta 2009
Julie & Julia
Joitakin hyviä asioita kannattaa odottaa kauan. Sunnuntaina pääsin vihdoinkin katsomaan Julie & Julian koska se vielä sattui menemään Helsingissä. Leffaseurana oli äiti ja kanssakatsoja. Äitiin se taisi upota paremmin kuin kanssakatsojaan koska äiti on (mm.) suuri Meryl Streep-fani.
Pystyykö joku kertomaan oliko elokuva jo hetken poissa Helsinginkin saleista ja tuliko se takaisin vain joululoman ajaksi vai kuvittelenko minä?
Elokuva oli todella hyvä! Ja vaikka kerrankin istuin penkissä ilman mitään naposteltavaa RUOKAleffassa niin missään vaiheessa ei ruvennut vesi valumaan suupielistä. Tosin elokuvalla on sellainen vaikutus että tekisi mieli ostaa Julia Childin kirja ja alkaa kolistelemaan kattiloita ja patoja.
Muistaakseni kyllä itkin Sinulle on postia elokuvassa ja nauroinkin pariin kertaan. Ihan samalle tasolle Julie & Julia ei yltänyt.
Pystyykö joku kertomaan oliko elokuva jo hetken poissa Helsinginkin saleista ja tuliko se takaisin vain joululoman ajaksi vai kuvittelenko minä?
Elokuva oli todella hyvä! Ja vaikka kerrankin istuin penkissä ilman mitään naposteltavaa RUOKAleffassa niin missään vaiheessa ei ruvennut vesi valumaan suupielistä. Tosin elokuvalla on sellainen vaikutus että tekisi mieli ostaa Julia Childin kirja ja alkaa kolistelemaan kattiloita ja patoja.
Muistaakseni kyllä itkin Sinulle on postia elokuvassa ja nauroinkin pariin kertaan. Ihan samalle tasolle Julie & Julia ei yltänyt.
Ja Julia Childin kirjan sijaan taidan tarttua ensin Julie Powellin kirjaan.
perjantai 25. joulukuuta 2009
perjantai 18. joulukuuta 2009
Chocolate Chip Cookies with a Twist
Leffablogihan tämä on mutta näitä vilisee aika monessa amerikkalaisessa leffassa (heti kun vinkkaatte ei-amerikkalaisen leffaruoan niin lupaan kokeilla sitä). Kaapista löytyi aineet ja netistä ohje joten dataa:
2 dl margariinia
1.6 dl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeri
2.8 dl vehnäjauhoja
0.5 tl ruokasoodaa
0.5 tl suolaa
2 dl taloussuklaamuruja
0.5 dl mantelirouhetta
Lämmitä uuni 200C
Vatkaa margariini ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muna ja sen jälkeen vaniljasokeri. Sekoita keskenään jauhot, ruokasooda ja suola ja sekoita ne taikinaan. Lopuksi lisää keskenään sekoitut suklaahiput ja manteli.
Laita leivinpaperille pieniksi pyöreiksi nöttösiksi, n. 9 per pelti koska keksit leviävät. Paista uunissa 8-10 min. (Jenkkiohjeen mukaan tästä olisi pitänyt tulla 12 keksiä mutta minä sain ainakin 20)
***
Nimi on "with a twist" koska minulla ei ollut 2.5 dl suklaata joten korvasin osan mantelilla. Ohjeessa oli myös yhtä paljon fariinisokeria (jota meillä ei myöskään ollut kaapissa) ja valkoista sokeria. Lisäksi vähensin rasvan määrää puolella desilitralla. Ruokasooda on juuri se aine joka saa amerikkalaiset suklaakeksit maistumaan amerikkalaisilta suklaakekseiltä. Kolme kekseistä hävisi kanssakatsojan suuhun 10 minuutissa.
Sinällään omituista että kirjahyllystä löytyy sekä Frendien että Täydellisten Naisten keittokirjat ja kummassakaan ei tätä ollut. No joo, TN:ssä oli kyllä keksiresepti johon laitetaan suklaanpalasista silmät ja suu mutta se ei ollut ihan mitä olin hakemassa.
Suositellaan syötväksi Wonderlandin aikana. Minä kun en uskalla Hohtoa katsoa.
2 dl margariinia
1.6 dl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeri
2.8 dl vehnäjauhoja
0.5 tl ruokasoodaa
0.5 tl suolaa
2 dl taloussuklaamuruja
0.5 dl mantelirouhetta
Lämmitä uuni 200C
Vatkaa margariini ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muna ja sen jälkeen vaniljasokeri. Sekoita keskenään jauhot, ruokasooda ja suola ja sekoita ne taikinaan. Lopuksi lisää keskenään sekoitut suklaahiput ja manteli.
Laita leivinpaperille pieniksi pyöreiksi nöttösiksi, n. 9 per pelti koska keksit leviävät. Paista uunissa 8-10 min. (Jenkkiohjeen mukaan tästä olisi pitänyt tulla 12 keksiä mutta minä sain ainakin 20)
***
Nimi on "with a twist" koska minulla ei ollut 2.5 dl suklaata joten korvasin osan mantelilla. Ohjeessa oli myös yhtä paljon fariinisokeria (jota meillä ei myöskään ollut kaapissa) ja valkoista sokeria. Lisäksi vähensin rasvan määrää puolella desilitralla. Ruokasooda on juuri se aine joka saa amerikkalaiset suklaakeksit maistumaan amerikkalaisilta suklaakekseiltä. Kolme kekseistä hävisi kanssakatsojan suuhun 10 minuutissa.
Sinällään omituista että kirjahyllystä löytyy sekä Frendien että Täydellisten Naisten keittokirjat ja kummassakaan ei tätä ollut. No joo, TN:ssä oli kyllä keksiresepti johon laitetaan suklaanpalasista silmät ja suu mutta se ei ollut ihan mitä olin hakemassa.
Suositellaan syötväksi Wonderlandin aikana. Minä kun en uskalla Hohtoa katsoa.
tiistai 8. joulukuuta 2009
Matkailumainoksia
Viime viikonloppuna telkkarista tuli Russel Crowen tähdittämä Mainio vuosi. Taas yksi elokuva joka on mennyt minulta ihan ohi. Arvelin sen kuitenkin olevan edes katsottava joten asettauduin TV:n eteen. Ja se olikin. Kelpo elokuva!
Jotenkin siitä vaan tuli kovasti mieleen eräs toinen hyväntuulenelokuva. Nimittäin Toscanan auringon alla. Kummassakin on kyse aikuisten ihmisten kasvamisesta, ja vielä ulkomailla, ja vielä tarkemmin Etelä-Euroopassa, postikorttimaisemissa.
En suosittele kumpaakaan elokuvaa matkakuumeisille. Ja vaikka kumpikin on melko imelä ja useat kohtaukset aika arvattavia niin kuitenkaan allekirjoittanut ei arvannut kummankaan loppua. Joku romanttiseen tyttöleffaan varautunut voisi jopa pettyä.
Mäkin haluan talon Italiasta tai viinitilan Ranskasta!
Tunnisteet:
a good year,
marion cotillard,
russel crow,
under the tuscan sun
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)